Murrosikä voi olla hämmentävää aikaa, kun keho alkaa yhtäkkiä kasvaa ja muuttua. Eivätkä muutokset koske pelkkää kehoa vaan tyyliin kaikkea muutakin elämässä! Moni tuntee olonsa epävarmaksi uudessa tilanteessa. Yksi tapa parantaa itsevarmuutta on tutustua omaan kehoon ja siihen, mitä sen sisällä tapahtuu. Uskomme, että tieto voi helpottaa vaikeaa vaihetta edes hieman. Mikäpä olisikaan hienompaa!
Ystävysty kehosi kanssa on meidän tapamme auttaa sinua tutustumaan kehosi hieman tarkemmin ja vastata sinua askarruttaviin kysymyksiin. Haluamme kertoa näistä asioista ja murtaa tabuja kaikkialla yhteiskunnassa – koulussa, kaveripiireissä, urheilujoukkueissa, netissä (Libressen kirja kuukautisista ja murrosiästä) ja omassa päässäsi. Kaikkialla, missä elämäsi tapahtuu!
Jos haluat oppia lisää siitä, mitä kehossasi tapahtuu ja miksi, olemme koonneet keskeistä tietoa kirjan muotoon. Kirja sisältää tietoa kuukautiskierrosta ja murrosiästä, vinkkejä kuukautissuojan valintaan sekä tietenkin myös tietoa ajatuksista ja tunteista. Suosittelemme sitä lämpimästi! Uskomme, että kirjan luettuasi tunnet kehosi hieman paremmin.
Juttelimme parin vaikuttajan kanssa ja kysyimme, miten he ystävystyivät kehonsa kanssa teini-iässä. Katso Libressen TikTokista, mitä he vastasivat!
Murrosiässä on ihan normaalia, että mielessä on tuhat ja yksi kysymystä. Tässä vastauksia joihinkin niistä.
Useimmilla kuukautiset alkavat 10–16-vuotiaana. Osalla ne voivat kuitenkin alkaa jo 9-vuotiaana, osalla taas yli 16-vuotiaana. Ensin alkaa joka tapauksessa murrosikä, ja myös valkovuoto alkaa nelisen vuotta ennen kuukautisia. Jos haluat tietää lisää valkovuodosta, lue tekstimme Intiimialueen pisarat – mikä on mitäkin?
On yleistä, että kuukautiskierto on ensimmäisinä vuosina epäsäännöllinen. Kuukautisten tulo edellyttää, että ovulaatio eli munasolun irtoaminen on tapahtunut. Jos ovulaatiota ei tapahdu, kuukautisia ei tule. Lue lisää ovulaatiosta artikkelista Millä tavoin ovulaatio ilmenee? Murrosiässä sukupuolihormonien eritys on vasta käynnistynyt. Tällöin on yleistä, että munasoluja irtoaa epäsäännöllisesti, joten myös kuukautiskierto on epäsäännöllinen.
Kuukautiset jäävät pois myös siinä tapauksessa, että seksiä on harrastettu ilman ehkäisyä ja munasolu on hedelmöittynyt.
Liikunta tai lämpö (esimerkiksi lämmin jyvätyyny vatsalla) voi lievittää kuukautiskipua. Lisäksi on muistettava syödä hyvin, sillä kipu vie paljon energiaa.
Kuukautiskipua voi hoitaa myös ilman reseptiä myytävillä särkylääkkeillä, kuten ibuprofeenilla tai parasetamolilla. Särkylääkkeet tehoavat parhaiten, kun tabletit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niitä käyttäessä on tärkeää noudattaa pakkausselosteen ohjeita annostuksesta. Kysy aina vanhemman lupa särkylääkkeiden käyttöön ja pyydä apua, jos olet epävarma. Jos sinusta tuntuu jo illalla, että kuukautiset alkavat todennäköisesti seuraavana päivänä, voit ottaa särkylääkkeen etukäteen illalla.
Alkuaikoina on hieman hankala tietää tarkalleen, milloin kuukautiset tulevat. Vähitellen oma keho tulee kuitenkin tutuksi. Esimerkiksi päänsärky, rintojen arkuus, akne/finnit, pahoinvointi, ärtyneisyys ja jomottava alavatsakipu voivat olla merkkejä kuukautisten lähestymisestä. Kuukautiskierron pituus on tyypillisesti 28–35 päivää. Lue lisää täältä ja ota kuukautiskierto haltuun.
Kuukautisten alkamispäivä kannattaa merkitä muistiin. Kuukautiskiertoa voi seurata ja seuraavien kuukautisten alkamispäivän laskea kuukautissovelluksella – tai jos et halua ladata mitään, vaikkapa Libressen kuukautiskalenterin avulla.
Et ole ainoa. On hyvin tavallista arvioida itseä paljon ankarammin kuin muita. Toimiva vinkki turhien epäilysten karkottamiseen on koettaa katsoa itseään niin kuin katsoisi parasta kaveriaan: ihmistä, josta pidät kovasti, jota haluat kohdella hyvin ja joka ansaitsee sinulta kunnioitusta ja kannustusta. Kun ikävät ajatukset hiipivät mieleen, kysy aina itseltäsi, sanoisitko noin parhaalle kaverillesi tai ajattelisitko hänestä niin? Pohjimmiltaan on kyse itsetunnosta ja itseluottamuksesta eli itseen kohdistuvista tunteista ja uskosta omaan osaamiseen. Itseluottamus kertoo, mihin kaikkeen itse uskot pystyväsi. Tämä tarkoittaa, että uskallat kokeilla asioita ja arvelet onnistuvasi niissä. Itsetunto puolestaan kertoo, miten näet itsesi ja miten arvokkaana pidät itseäsi. Ihminen, jolla on heikko itsetunto, voi joko aliarvioida tai myös yliarvioida itseään. Jos haluat vahvistaa itsetuntoasi, voit tehdä asioita, joista nautit ja hakeutua tilanteisiin, joissa muut kohtelevat sinua kunnioittavasti ja huomioivat sinua. Näin rohkaistut kokeilemaan uusia asioita, vaikka ne tuntuisivat pelottavilta.
Ei. Pituuskasvun loppuminen kuukautisten alkaessa on myytti. Tytöt, joiden murrosikä ja kuukautiset ovat alkaneet keskimääräisessä iässä, kasvavat pituutta vielä noin 10 cm kuukautisten alkamisen jälkeen.
Vanhempasi ja muut aikuiset läheisesi tietävät, että kasvat ja kehityt. He tuntevat sinut, ja mikä tärkeintä, hekin ovat joskus olleet sinun iässäsi. Lisäksi he ovat tienneet jo monta vuotta, miten kuukautiset toimivat. Jos siis jokin asia tuntuu sinusta vieraalta, se on todennäköisesti heille tuttu. Opit itsekin tuntemaan itsesi päivä päivältä paremmin, kun kehosi kasvaa ja kehittyy ja toisaalta myös aivosi ja ajattelusi kehittyvät. Olet matkalla kohti aikuisuutta, ja kaikki aikuiset läheisesi ovat tehneet sen jo aiemmin. Yleensä tuntuu hyvältä saada kertoa kuukautisista luotettavalle aikuiselle. Et ole enää asian kanssa yksin, ja voit kysyä tarvittaessa vinkkejä, neuvoja ja tukea elämään kuukautisten kanssa sekä kuukautissuojien käyttöön. Yksi vinkki on kertoa kuukautisten alkamisesta automatkalla – tämä konsti on toiminut monilla!
Elämässä tulee eteen monenlaisia tunteita, niin iloisia kuin ikäviäkin. Me kaikki joudumme kokemaan ja käsittelemään niitä, vaikka tämä ei ehkä aina näy ulospäin. Nuoruus on rankkaa aikaa. Se kestää vain muutaman vuoden, mutta kehossa ja aivoissa ehtii tapahtua kaikenlaista. Usein on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta ymmärtää, miksi vähän väliä suututtaa tai surettaa. Elimistön hormonit voivat saada mielialan heittelehtimään ja vaihtumaan nopeasti, mutta niillä on tärkeä rooli sekä murrosiän että kuukautiskierron toiminnassa. Jos kuitenkin tuntuu, että sinulla on pelkästään vaikeita tai negatiivisia tunteita, sinun on pyydettävä apua. Voit jutella esimerkiksi vanhemman tai koulukuraattorin/koulupsykologin/kouluterveydenhoitajan kanssa (koulussa työskentelevät ammattilaiset ovat lasten ja nuorten huolien asiantuntijoita, ja heillä on vaitiolovelvollisuus). Tarvittaessa voit myös hakeutua nuorisovastaanotolle tai kääntyä muun tutun ja luotettavan aikuisen puoleen.
