Kuukautiskivut eli menkkakivut

Faktantarkistus: Amelie Jensnäs Joäng, kätilö

Jomotusta vatsanpohjassa, jalkoihin säteilevää kipua – miltä kuukautiskivut tuntuvat? Miten voimakasta kipu on, mistä se johtuu ja mikä siihen auttaa?

Kuukautiskipu on ehdottomasti yksi kuukautisten inhottavimpia puolia, ja siitä voisi varmasti kysyä tuhat kysymystä. Tässä artikkelissa vastaamme niistä yleisimpiin!

• Mitä kuukautiskipu on?
• Mistä kuukautiskivut johtuvat?
• Kuukautiskivut ilman kuukautisvuotoa
• Kuukautiskivut ennen kuukautisia
• Kuukautiskipujen jatkuminen kuukautisten jälkeen
• Miten kuukautiskipu oireilee?
• Mistä apua kuukautiskipuihin?
• Vinkkejä kivunlievitykseen kuukautisten aikana
• Kuukautiskivut yhdynnän jälkeen
• Kuukautiskivut kierukan tai e-pillerin käytön aikana
• Pahenevatko kuukautiskivut iän myötä?

On hyvin yleistä, että ennen kuukautisia tai niiden aikana esiintyy kuukautiskipuja tai epämukavuuden tunnetta. Toisin sanoen lähes kaikilla on enemmän tai vähemmän kipuja kuukautisvuodon alkaessa. Voi olla helpottavaa tietää, ettei kuukautis- eli menkkakipu ole vaarallista tai epätavallista – kunhan se ei ole aivan liian voimakasta. Kaikki kehot ovat erilaisia. Jokainen kokee kivun eri tavalla, ja kuukautiskipujen voimakkuus myös vaihtelee ihmisestä ja elämänvaiheesta toiseen. Joillekin kuukautiskipuja ei tule koskaan, osa kärsii niistä aina, osalla niitä on vain joskus. Myös se, miltä kipu tuntuu, on yksilöllistä. Se voi olla säteilevää, viiltävää, jomottavaa tai kokonaisvaltaista, ja tuntemukset voivat vaihdella kerrasta ja henkilöstä toiseen. Jos sinulla on hyvin kivuliaat kuukautiset ja ne rajoittavat elämääsi, on tärkeää hakeutua terveyskeskukseen tai gynekologin vastaanotolle. Kivunlievityksen lisäksi lääkäri voi tutkia, onko syynä esimerkiksi endometrioosi tai jokin muu hoidettava vaiva.

On vaikea sanoa, kuinka kauan kuukautiskivut kestävät. Joillakin ne alkavat viikkoa ennen vuotoa ja häviävät muutamassa päivässä. Toisilla ne alkavat yhdessä vuodon kanssa, vaivaavat pari päivää ja vähenevät asteittain. Joskus kipu voi olla kovimmillaan silloin, kun vuoto on runsaimmillaan, mutta tämä ei ole mikään yleispätevä sääntö. Jokaisen keho ja kivut toimivat omaan tapaansa.

Kuukautiskivun aiheuttaa kohtu (joka on lihas). Kuukautisvuoto koostuu kohdun kasvattamasta paksusta limakalvosta (jonka oli tarkoitus ottaa vastaan hedelmöittynyt munasolu ja josta kohtu hankkiutuu eroon, kun sitä tarvitakaan) sekä pienestä määrästä verta. Jotta kuukautisvuoto pääsee ulos kehosta, kohtu supistuu hieman kramppaavan lihaksen tapaan. Kuukautiskipu on tämän lihaskouristuksen aiheuttamaa kipua.

Koska kohdun alaosa on aivan emättimen perällä, lihaskouristukset voivat tuntua siellä saakka. Kohdun supistelu voi vaikuttaa myös kohdun ympärillä oleviin hermoihin, joiden kautta kipu leviää nivusiin, selkään ja jalkoihin. Lisäksi kuukautiskipuun vaikuttaa myös elimistössä oleva prostaglandiini – hormoni, joka muun muassa saa kohdun supistumaan. Prostaglandiini voi häiritä suoliston toimintaa ja aiheuttaa vatsavaivoja.

Kuukautiskipuihin on myös harvinaisempia syitä, kuten hormonaalisen ehkäisyn käyttö. Osalle se voi aiheuttaa kuukautiskipuja, osalla puolestaan lopettaa ne.

Voiko kuukautiskipuja olla ilman vuotoa? Ei, jos aivan tarkkoja ollaan. Aivan samanlaista kipua voi kuitenkin ilmetä samassa kohtaa ilman, että kyse on kuukautisista. Kuulostaako oudolta? Tässä luettelo muista syistä, jotka voivat olla kivun taustalla:

• Raskaus – jomottava vatsakipu on itse asiassa yksi raskauden ensioireista.
• Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) – häiriö, jossa munasarjoissa voi olla kystia. Kun kystat puhkeavat, ne voivat aiheuttaa kuukautiskivulta tuntuvaa kipua. Jos epäilet itselläsi munasarjojen monirakkulatautia, on hyvä ajatus hakeutua lääkäriin, jotta saat mahdollisen diagnoosin.
• Endometrioosi sairaus, joka voi aiheuttaa hyvin voimakasta, kuukautiskipua muistuttavaa kipua myös muulloin kuin kuukautisten aikaan. Kuten munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, myös endometrioosi täytyy todeta lääkärin ja/tai gynekologin vastaanotolla, jotta sitä voidaan hoitaa oikein.
• Munasarjakystat – näitä voi tulla kaikille, ja ne ovat vaarattomia. Niiden puhkeaminen tekee kuitenkin kipeää.
• IBS – ärtyvä suoli voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan kramppeja, jotka muistuttavat kuukautiskipuja.
• Ovulaatio – munasolun irtoamiseen munasarjasta voi liittyä ovulaatiokipua, josta käytetään myös saksankielistä nimitystä mittelschmerz eli välikipu. Tämä kipu tai epämukavuuden tunne voi kestää parista tunnista jopa kolmeen päivään.
• Sisäsynnytintulehdus – tähän voi liittyä kuukautiskipua muistuttavia kipuja, joiden yhteydessä ei tule kuukautisvuotoa.
• Virtsatietulehdus – oireita ovat usein alavatsakipu, jatkuva pissahätä ja kirvely virtsatessa.
• Myös sukupuolitaudit voivat aiheuttaa kohdun kipuja, jotka saattavat muistuttaa kuukautiskipuja.

On yleistä, että menkkakivut alkavat esimerkiksi pari päivää ennen varsinaisia menkkoja. Kun vuoto sitten alkaa, kipu voi voimistua ennen kuin se helpottaa.

Jos kuukautiskipu ei häviä vuodon loputtua, taustalla voi olla jokin muu vaiva, joka pitkittää sitä. Jos kipu jää päälle useammin, kannattaa hakeutua terveyskeskukseen, gynekologille tai nuorisovastaanotolle. Näin varmistetaan, että kaikki on kunnossa.

Okei, eli kuukautisten aikana voi olla kipuja – mutta mistä tietää, ovatko ne kuukautiskipuja vai jotain muuta? Kuukautiskipu oireilee yleensä näin:

• Kipu tuntuu ylävatsalla.
• Kuukautiskipu voi aiheuttaa pahoinvointia ja jopa tarpeen oksentaa.
• Ilmenee ripulia tai ummetusta.
• Kipu tuntuu alavatsalla ja säteilee jalkoihin.
• Selkä on kipeä.
• Ilmenee kylmänhikeä, huimausta ja päänsärkyä.
• Olo on väsynyt ja turvonnut.

Miten kuukautiskipua voi lievittää luonnollisesti? Onko olemassa helppoja keinoja vähentää sitä tai päästä siitä eroon? Ehdottomasti! Kivuliaista kuukautisista ei tarvitse kärsiä, vaan oman kehon hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen auttaa pitkälle. Vanhoja mutta hyviksi todettuja keinoja ovat esimerkiksi nukkua hyvin, harrastaa liikuntaa ja olla itselle armollinen Hyvinvoivan kehon (ja mielen) kipukynnys on korkeampi – tämä ei ehkä vie kipua kokonaan pois, mutta ainakin keholla on paremmat edellytykset sietää sitä!

Kuukautiskivun hoitaminen lääkkeillä

Myös kipulääkkeet lievittävät ja torjuvat tehokkaasti kuukautiskipuja. Ilman reseptiä apteekista saatavia lääkkeitä ovat esimerkiksi naprokseeni, parasetamoli ja ibuprofeeni. Kipulääkkeitä käytettäessä on tärkeää tietää, miten niitä otetaan ja saatko käyttää niitä. Varmista, ettet ole allerginen, käytä itsellesi parhaiten sopivaa lääkettä ja noudata aina pakkauksen ohjeita. Hyvä vinkki on ottaa tabletti heti, kun tunnet kivun alkavan (tai jos kuukautisesi ovat säännölliset, jo hieman ennen kuin odotat sen alkavan). Näin lääke vaikuttaa tehokkaimmin! On hyvä tietää, että pelkkä parasetamoli ei tehoa kuukautiskipuun yhtä hyvin kuin muut lääkkeet, joten sitä on tehokkaampaa käyttää yhdessä ibuprofeenin kanssa. Parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistelmä nimittäin estää (kipua ja tulehdusta aiheuttavan) prostaglandiinin eritystä, mikä puolestaan vähentää kohdun supistelua ja kipua. Kun haluat ostaa kipulääkettä kuukautiskipuihin, kysy neuvoa apteekkihenkilökunnalta!

Jokainen keho on omanlaisensa – yhdelle paras konsti lievittää kipua ei välttämättä toimi toisella lainkaan. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä, joista on monille apua:

• Lämpö! Se rentouttaa kehoa ja lievittää usein kipua. Käy lämpimässä kylvyssä tai haudo kipeitä kohtia lämpötyynyllä tai -peitteellä. Voit myös kietaista huivin lantiolle.
• Liikunta voi vilkastuttaa verenkiertoa kramppaaviin lihaksiin ja pehmentää niitä. Tanssi, käy kävelyllä tai joogaa – ihan sen mukaan, mitä sinun tekee mieli tehdä (vaikka kipeänä ei ehkä huvittaisikaan lähteä liikkumaan). Ja jos olet yksi niistä, joiden mieli on kuukautisten aikaan maassa, liikunta lievittää kivun lisäksi usein myös ahdistusta!
• Hieronta! Moni nauttii siitä kovasti, ja se on myös loistava tapa lievittää kuukautiskipuja. Pyydä jotakuta hieromaan lämpimillä käsillä, niin lihaskouristukset yleensä helpottavat (tämä on hormonien ansiota, sillä kosketus vapauttaa kipua lievittävää hormonia).
• Syö ja nuku hyvin! Perusjuttuja ehkä, mutta voit paremmin, kun syöt terveellisesti (mm. paljon vihanneksia) ja juot runsaasti vettä. Terveellinen ravinto ja vedenjuonti ehkäisevät lihasten kuivumista, joka voi pahentaa niiden kouristelua.
• Suklaa! Kyllä vain. Suklaa on ihana poikkeus tylsään ”syö terveellisesti” -neuvoon, sillä se voi auttaa kuukautiskipuihin. Sen sisältämä kaakao saa aivot vapauttamaan endorfiineja (kehon omia mielihyvähormoneja), jotka parantavat oloa. Mitä tummempi suklaa, sitä enemmän kaakaota – ja mielihyvähormoneja!
• Tieto. Joo, tämä kuulostaa ehkä kummalliselta. Mutta kun tietää, mistä kuukautiskipu johtuu ja mikä sitä itsellä laukaisee, sen kanssa on helpompi tulla toimeen. Pidä vaikka kipupäiväkirjaa tai käytä kuukautiskalenteria. Saatat huomata toistuvia kaavoja, jotka helpottavat elämää menkkakipujen kanssa.

Joskus kohtua voi särkeä, kun on harrastanut seksiä, jossa emättimeen työnnetään jotain. Melko usein syynä on syvälle ulottuva asento. Jos tästä aiheutuu kipua, se voi jatkua hetken aikaa ja muistuttaa kuukautiskipua. Seksin ei kuulu sattua tai olla epämiellyttävää, joten älä sivuuta näitä tuntemuksia. Ole rehellinen kumppanillesi ja muuta seksiä niin, että se tuntuu hyvältä.

Lisäksi siittiöt sisältävät prostaglandiinia, joten jos niitä päätyy siemensyöksyssä emättimeen, ne voivat saada kohdun supistelemaan kuukautiskivun tapaan.

Hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa usein kuukautiskipuihin, sillä useimmat näistä menetelmistä aiheuttavat valekuukautiskierron, jossa ovulaatiota ei tapahdu. Aiemmin vaivannut kuukautiskipu voi vähentyä tai jäädä kokonaan pois. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten oma kehosi reagoi valitun ehkäisymenetelmän hormoneihin. Joillekin voi käydä päin vastoin ja kuukautiskivut pahenevat hormonaalisen ehkäisyn käytön aikana.

Yleisesti ottaen moni kokee, että kuparikierukka pahentaa mahdollisia kuukautiskipuja ja tekee myös kuukautisvuodon runsaammaksi.

Kuten kaikki muukin kuukautisiin liittyvä, myös kuukautiskivut voivat muuttua vuosien varrella. Joskus sanotaan, että ne lievittyvät iän myötä tai lapsen saamisen jälkeen, mutta valitettavasti tämä ei koske kaikkia. Moni käyttää synnytyksen jälkeen myös ehkäisyä, joka sekin vaikuttaa kuukautiskipuihin. Lisäksi on yleistä, että kohtuun tulee lihaskyhmyjä eli myoomia. Ne ovat vaarattomia mutta voivat joskus aiheuttaa kivuliaampia kuukautisia synnyttäneille naisille.

Kun keho lähestyy vaihdevuosia, myös kuukautiset muuttuvat. Melko usein ne muuttuvat runsaammiksi, epäsäännöllisemmiksi ja joskus tosiaan myös kivuliaammiksi. Jos kivut tuntuvat pahenevan vuosien myötä, tulisi ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja selvittää, onko kaikki kunnossa vai tarvitaanko hoitoa!