Tuntuuko, ettet osaa tehdä mitään oikein? Tämä tunne vaivaa välillä meitä kaikkia, mutta jos se on jatkuvaa, syynä voi olla itseluottamuksen puute. Onneksi on olemassa vinkkejä itseluottamuksen vahvistamiseen!

• Mitä itseluottamus on?
• Vinkkejä parempaan itseluottamukseen
• Mitä eroa on itsetunnolla ja itseluottamuksella?
• Huono itseluottamus murrosiässä
• Tyytyväisyys omaan ulkonäköön ja itseluottamuksen vahvistaminen

Lyhyesti sanottuna itseluottamus on uskoa omiin kykyihin ja osaamiseen. Kun itseluottamus on vankka, tuntuu yleensä hienolta tehdä jotain vaikeaa (ja pystyä siihen). Samalla tuntuu hieman varmemmalta, että myös seuraava uusi tai vaikea tehtävä onnistuu. Ja kun sekin menee hyvin, terveen itseluottamuksen kierre ja usko omaan osaamiseen vahvistuu entisestään!

On hyvä huomata, että itseluottamus voi olla vahva yhdellä osa-alueella ja heikko toisella. Esimerkiksi haetun työpaikan saaminen tai kokeesta suoriutuminen voi tuntua varmalta, mutta silti vaikkapa puheen pitäminen saa jalat vapisemaan.

Hyvä itseluottamus ei valitettavasti kehity itsestään, vaan se saattaa vaatia jatkuvaa vahvistamista. Me kaikki olemme erilaisia ja eri konstit tehoavat eri ihmisiin. Tässä kuusi vinkkiä, joilla voit yrittää kasvattaa itseluottamustasi!

1. Tee asioita ja haasta itseäsi.
   Itseluottamus on yhteydessä suoriutumiseen, joten koeta tehdä jotain, mikä pakottaa sinut pois mukavuusalueeltasi! Onnistuminen siinä parantaa itseluottamustasi. Mitä vaikeampia tehtäviä kokeilet, sitä enempään pystyt.
2. Palkitse itsesi, kun onnistut jostain vaikeassa.
3. Opi tuntemaan itsesi ja kykysi.
4. Kehitä itseäsi.
   Harjoittele tekemään asioita, jotka tuntuvat sinusta tärkeiltä.
5. Älä vertaa itseäsi muihin!
   Juuri sinä olet kaikkein paras olemaan sinä.

Mitä eroa on itsetunnolla ja itseluottamuksella?

Itsetunto eli omanarvontunto on sisäinen arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisen tunne, kun taas itseluottamus on uskoa omiin kykyihin ja osaamiseen. On siis täysin mahdollista, että itseluottamus on hyvä mutta itsetunto surkea tai päinvastoin. Toki ne myös ruokkivat toisiaan, mutta on hyvin yleistä kompensoida heikkoa itsetuntoa keskittymällä asioihin, joista tietää suoriutuvansa hyvin – sen sijaan, että tietäisi olevansa aivan yhtä arvokas epäonnistumisista huolimatta.

Huono itseluottamus murrosiässä

Itseluottamus horjuu usein murrosiässä. Paitsi että keho muuttuu nopeaan tahtiin, myös tunteet ja hormonit myllertävät. On vaikea saada selkoa, mitä itse osaa, missä on hyvä ja miten pitäisi toimia. Itseluottamuksen puute voi iskeä, kun sitä vähiten odottaa ja etenkin, kun mieli on muutoin maassa. Tällöin ei ehkä ole paras aika tarttua vaikeisiin tehtäviin.

Huono itseluottamus saa epäröimään itseään ja välttämään tehtäviä, joihin ei usko pystyvänsä. Seurauksena voi olla hiipivä epäonnistumisen tunne: ”en uskaltanut edes yrittää.” Itsetunto voi heikentyä vähitellen, kunnes koko ajan tuntuu, ettei itsestä ole mihinkään. Jos näin käy, asialle tarvitsee tehdä jotain. Voi olla hyvä hakea keskusteluapua pätevältä psykologilta, psykoterapeutilta tai vaikkapa nuorisovastaanoton kuraattorilta. Voit myös lukea edellä luetellut vinkit itseluottamuksen vahvistamiseen.

Tyytyväisyys omaan ulkonäköön ja itseluottamuksen vahvistaminen

Ulkonäöllä voi olla suuri merkitys itseluottamukselle. Yhteiskunta ja sosiaalinen media tulvivat kehoihanteita ja muokattuja kuvia. Usein on hyvin vaikea uida vastavirtaan ja olla tyytyväinen omana ulkonäköön. Jos tuntee itsensä jatkuvasti rumaksi, muutokset voivat olla tarpeen.

• Käy läpi tilit, joita seuraat somessa. Tekevätkö ne olosi hyväksi?
• Mieti, mikä tietyissä ihmisissä viehättää: ulkonäkö vai muut ominaisuudet?
• Harkitse, miten ihanteisiin voi itse vaikuttaa. Voisiko ulkonäön sijaan kommentoida jotain muuta?
• Kirjoita ylös, mikä kehossasi on hienoa. Se paiskii yötä päivää töitä hyvinvointisi eteen – älä siis tuomitse sitä liian ankarasti vaan osoita sille rakkautta!

Libressen kätilö on lukenut ja hyväksynyt tällä sivulla olevat tiedot. Artikkelin sisältämä lääketieteellinen tieto on kuitenkin annettu vain tiedotustarkoituksessa, eikä sen perusteella pidä tehdä diagnoosia eikä suorittaa hoitotoimenpiteitä. Keskustele omaan terveydentilaasi liittyvistä asioista aina lääkärin kanssa.