Teini-ikä on kuohuvien hormonien aikaa. Mutta mitä hormoneja ne oikeastaan ovat ja miten ne vaikuttavat? Lue alta lisää!

• Miten murrosikä käynnistyy?
• Mitä hormonit ovat?
• Murrosiän keskeiset hormonit
• Estrogeeni ja murrosikä
• Progesteroni ja murrosikä
• Testosteroni ja murrosikä
• Hormonit ja mieliala

Murrosikä on kehon siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen, ja se käynnistyy hormonien vaikutuksesta. On hyvin yksilöllistä, milloin murrosikä alkaa, miltä se tuntuu ja missä järjestyksessä hormonit toteuttavat aikuistumisprojektia. Joskus murrosikä voi alkaa jo kahdeksan- tai yhdeksänvuotiaana, usein vasta myöhemmin. Suurimmalla osalla se alkaa ennen 14 vuoden ikää.

Hormonit ovat rauhasten erittämiä kemiallisia viestinviejiä, jotka vaikuttavat kehon eri kudoksiin ja elimiin. Niitä syytetään monista vaivoista: iho-ongelmista, univaikeuksista, hikoilusta, runsaista tai niukoista kuukautisista. Mutta jos niistä koituu vain harmia, mihin niitä oikeastaan tarvitaan? Hormoneilla on hyvin keskeinen rooli kuukautiskierrossa, ja lisäksi ne säätelevät esimerkiksi sydämen sykettä, unirytmiä, aineenvaihduntaa, ruokahalua, kasvua, kehitystä ja kehon lämpötilaa. Ne siis huolehtivat, että elimistö toimii kuten pitääkin!

Hormonien olennaisimpiin tehtäviin kuuluu säädellä muutosta lapsen kehosta aikuisen kehoksi. Ne mahdollistavat kuukautisten alkamisen, finnit, voimakkaamman hikoilun, rintojen ja häpykarvojen kasvun – mutta myös kypsymisen, lihasmassan kasvattamisen, sukupuolivietin ja paljon muuta.

Hormonit voivat ehkä tuntua riesalta, mutta juuri siksi on hyvä ymmärtää, miten ne toimivat ja miksi. Mitä enemmän tiedät, sitä enemmän elämäsi helpottuu! Seuraavassa esitellään keskeiset hormonit, jotka vaikuttavat kehoon murrosiässä: estrogeeni, progesteroni ja testosteroni.

Estrogeeni ja murrosikä

Estrogeeni mainitaan usein, kun puhutaan kuukautisista, kuukautiskierrosta ja murrosiästä. Sen paikka murrosiän keskeisten hormonien listan kärjessä on ehdottomasti ansaittu! Estrogeenin eritys käynnistyy juuri murrosiässä ja jatkuu aina menopaussiin eli vaihdevuosiin asti, jolloin sen määrä elimistössä vähenee. Sitä ei kuitenkaan erity samaa tahtia alusta loppuun, vaan estrogeenitaso vaihtelee myös kuukautiskierron aikana. Se on korkeimmillaan kierron keskivaiheilla ja matalimmillaan kuukautisten aikana. Tämä toistuu kierrosta ja vuodesta toiseen.

Estrogeenillä on hyvin tärkeä rooli sukupuolikehityksessä ja sukukypsyyden kehittymisessä. Sitä muodostuu etenkin munasarjoissa, mutta myös lisämunuaiset ja rasvasolut erittävät pieniä määriä. Vaikka estrogeeniä kutsutaan usein sukupuolihormoniksi, se säätelee monia muitakin asioita kuin kuukautiskiertoa ja sukupuolikehitystä. Se voi vaikuttaa myös muun muassa mielialaan, virtsateihin, sydämeen ja verikiertoon, rintoihin, ihoon, painoon, hiuksiin ja karvoitukseen, lantionpohjan lihaksiin, aivoihin ja luiden terveyteen.

Progesteroni ja murrosikä

Progesteronin eli keltarauhashormonin rooli ei ole yhtä näkyvä kuin estrogeenin. Munasarjat vastaavat myös sen tuotannosta, ja sitä alkaa erittyä heti ovulaation eli munasolun irtoamisen jälkeen kuukautiskierron jälkipuoliskolla.

Progesteronin tehtävä on paksuntaa kohdun limakalvoa, jotta olosuhteet olisivat suotuisat vauvalle, jos munasolu sattuisi hedelmöittymään. Ajan kuluessa progesteronitaso laskee. Näin keho valmistautuu kohdun limakalvon poistumiseen kuukautisvuotona, joka päätyy siteeseen, kuukautiskuppiin tai kuukautisalushousuihin.

Testosteroni ja murrosikä

Testosteroni tuo ehkä mieleen pojille ja miehille tyypilliset ominaisuudet, mutta itse asiassa meidän kaikkien elimistö erittää sitä. Vain sen määrässä on eroa. Estrogeenin tapaan myös testosteroni muodostuu munasarjoissa ja lisämunuaisissa.

Testosteronia ja estrogeeniä tarvitaan oikeassa suhteessa, jotta munasarjat toimivat oikein. Testosteroni vaikuttaa olennaisesti myös sukupuoliviettiin, luuston tiheyteen ja lihasmassan kasvattamiseen.

Hormonit ja mieliala

Koska hormonit ovat niin olennainen osa elimistön toimintaa, niillä voi olla varsin suuri vaikutus myös mielialaan. Murrosiän ärtyisyys, huonotuulisuus ja alakuloisuus liittyvät yhtä lailla hormoneihin kuin kaikkeen, mitä ympärillä tapahtuu. Jos siis mielialanvaihtelut tuntuvat raskailta, voi olla lohdullista tietää, että ne tasoittuvat ajan myötä. Jos sinä itse tai tuntemasi teini voi huonosti, muista, että puhuminen kannattaa aina. Tunteita on hyvä päästä purkamaan jollekulle, joka ymmärtää. Se voi olla sisarus, vanhempi, ystävä tai koulukuraattori. Keskusteluapua on saatavana myös esimerkiksi nuorisovastaanoton tai terveyskeskuksen kautta. Ammattilainen osaa neuvoa, tukea ja auttaa käsittelemään murrosikään liittyviä tunteita ja ajatuksia, jos ne uhkaavat käydä ylivoimaisiksi. Tarvittaessa saat myös lähetteen eteenpäin.

Libressen kätilö on lukenut ja hyväksynyt tällä sivulla olevat tiedot. Artikkelin sisältämä lääketieteellinen tieto on kuitenkin annettu vain tiedotustarkoituksessa, eikä sen perusteella pidä tehdä diagnoosia eikä suorittaa hoitotoimenpiteitä. Keskustele omaan terveydentilaasi liittyvistä asioista aina lääkärin kanssa.